Ikäymmärrys ihannemaailmassa

Ihastuin ikäymmärrys -sanaan ensikuulemalta. Vaude, tuota sanaa tarvitaan. On siis aika pohtia, mitä kaikkea sana kätkee sisäänsä.

Laajasti ottaen ikäymmärrys koskettaa kaiken ikäisiä ihmisiä, ei pelkästään vanhoja. Ikä kuitenkin näkyy ja tuntuu ihmisen elämässä enenevässä määrin, kun hän täyttää kuusikymmentä. Tässä blogissa käsittelen tuota myöhempää elämänvaihetta.

Ikäymmärrys pitää sisällään kaiken sen, miten ikääntyminen ymmärretään, tulkitaan ja huomioidaan elämän eri osa-alueilla. Ikääntyminen vaikuttaa arkeen, työelämään, yhteiskuntaan, palveluihin, tiedontarpeeseen, viestintään.

Ihannemaailmassa ymmärretään, että

• vanheneminen on erilaista kuusikymppisenä ja kahdeksankymppisenä.
• ikääntyneet eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä. Ikä ja eletty elämä korostuvat eläkeiässä.
• "vaikeneminen on kultaa" -kulttuurin aika on ohi. Omasta osaamisesta tulee uskaltaa kertoa.
• ikääntyneitten tieto-taitoa kannattaa hyödyntää sekä yhteiskunnassa että työpaikoilla.
• tietämys ei katoa yhdessä yössä. Eläkeläinen voi olla täysin kykenevä työntekijä.
• kolmatta ikää eläviä kiinnostaa osa-aikatyö.
• eläkeläiset voivat olla varteenotettavia konsultteja, kun organisaatio suunnittelee ikäohjelmaa sekä palveluja ja tuotteita ikääntyneille.
• ikääntyneitten mielipidettä pitää kysyä, arvostaa ja hyödyntää.
• mielipidekyselyt suunnataan myös yli 75-vuotiaille. Heidän näkemyksiään tarvitaan yhtä lailla kuin nuorempien.
• on hyödyllistä perustaa kohtauspaikkoja, joissa eri-ikäiset ihmiset voivat luontevasti tavata ja löytää vaikuttamisen väyliä. Yli sulkupolvien välistä toiminta tulisi kehittää.
• eläkeläinen vaikuttaa monen sukupolven elämään. Hän on mukana lasten ja lastenlasten elämässä, myös taloudellista tukea antaen.
• paluumuuttajien ja ikääntyneitten ulkomaan jaksojen kokemukset kannattaa hyödyntää, kun suunnitellaan ympäristöä.

Ikäymmärrykseen kuuluu myös se, että vanhenemisen mukanaan tuomat rajoitteet tiedostetaan. Ihannemaailmassa osataan valjastaa tekniikka ja muut apukeinot helpottamaan ikäihmisten arkea.

Miten ikäymmärrystä voi lisätä?

• Jokaisen ikääntyneen tulisi olla ylpeästi vanha ja näyttää esimerkkiä, miten olla oma ainutlaatuinen itsensä.
• Eläkeläisjärjestöt tekevät paljon ikääntyneitten auttamiseksi mutta ne voisivat tehdä vielä enemmän etenkin eläkeiän alkupäässä olevien hyväksi.
• Tietoa vanhenemisesta tulisi jakaa nuoremmille. Nuorten on syytä tietää, jotta elämä ei ole ohitse seitsemänkymppisenä.
• Organisaatiot voisivat lisätä johtajien, esimiesten, henkilöstöasiantuntijoiden ja työntekijöiden osaamista ja ymmärrystä siitä, miten ikääntyminen vaikuttaa työhön.

Asennemuutosta siis tarvitaan. Sitä saadaan aikaan muun muassa edellä mainituin keinoin.

Lopuksi haluan muistuttaa, että ikääntyneet ovat toimintakykyisiä ja täysin kykeneviä osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan parhaimmillaan jopa vuosikymmenien ajan sen jälkeen, kun he ovat eläköityneet.