Lukuja ja prosentteja vanhenemisesta

21.11.2022

Vanhenemisesta voi kertoa monin tavoin. Sanat joko kirjoitettuina tai puhuttuina on tyypillinen tapa kuvata ikääntymistä. Luvut täydentävät ja tuovat lisävalaistusta tekstiin. Toki on muitakin keinoja, esimerkiksi kuvat. Blogiartikkeliin olen koonnut muutamia tuiki tavallisia lukuja, ehkä pari yllätystäkin on päässyt mukaan. Toivon, että jokin numero tai sana herättää ajatuksia, auttaa ehkä katsomaan ikääntymistä uudesta näkökulmasta.

Talouteen on totuttu liittämään numeroita, mutta luvut antavat lisätietoa yhteiskunnan muiltakin osa-alueilta. Luvut on hyvä lisä vanhenemisen sanalliseen kuvaukseen. Lyhyt silmäys numeroon ilmaisee paljon. Luvut voivat kertoa eläkeläisten määrästä ja iästä tai vaikka siitä, kuinka moni haluaa elää 100-vuotiaaksi. Numerojen kautta voi peilata omaa suhtautumistaan kanssaeläjiin. Luvut antavat myös tukea omille käsityksille ikääntymisestä.

Yli 65-vuotiaita on 23 % väestöstä.

Viime vuoden lopussa yli 65-vuotiaita oli lähes neljännes Suomen väestöstä. Voinee sanoa, että meitä on paljon. Prosenttiluku pitää sisällään 1 279 036 ihmistä. Ennusteen mukaan kuluvan vuoden vastaava luku tulee olemaan 26 000 suurempi. Pitemmän jakson väestöennuste kertoo, että yli 65-vuotiaita on 300 000 enemmän vuoden 2050 lopussa.

Ikääntyneitä on niin paljon, että sen tulisi näkyä yhteiskunnassa voimallisemmin. Toivottavasti näin tulee käymään tulevaisuudessa. Jotta yhteiskunta kohtelisi ikääntyneitä oikeudenmukaisesti ja pitäisi heitä tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä, ikääntyneiden tulee pitää kovempaa ääntä itsestään. Palvelut, kaupunkien suunnittelu, työelämä ovat esimerkkejä aloista, joissa vanhenevan väestön tarpeet tulisi näkyä. Eläkeläiset ovat kuluttavia ja veroa maksavia kansalaisia, joten ilmaiseksi yhteiskunnan ei tarvitse heitä huomioida.

Eläkeikäisten osuus verotulosta on 20 prosenttia.

Vanhimpien ikäluokkien merkitys yhteiskunnalle on eittämättä suuri. Eläkeläisten osuus verotulosta on 20 prosenttia ja he maksavat suuremmalla veroprosentilla kuin palkansaajat. Eläkeläiset todellakin tuovat rahaa yhteiskuntaan.

80 vuotta täyttäneiden äänestysaktiivisuus on 81 prosenttia.

80 vuotta täyttäneiden äänestysaktiivisuus on kunta- ja eduskuntavaaleissa peräti 81 prosenttia. Tuskin mikään muu ikäluokka on tätä aktiivisempi. Tämän tiedon valossa on vaikea ymmärtää, miksi vanhimmat ikäluokat jätetään pois kyselytutkimuksista. Olisi myös kiinnostava tietää, miten kansanedustaja- ja kunnallisvaaliehdokkaat suhtautuvat ikäihmisten äänestysinnostukseen. En muista, että ikäihmisten äänetysinnokkuudesta olisi isoja otsikoita revitty.

Tulevien eduskuntavaalien kynnyksellä kansanedustajaehdokkaita kannattaa prassata ikääntymistä koskevilla kysymyksillä. Ohessa linkki:

Vanhuus alkaa keskimäärin 68-vuotiaana.

Näin vastattiin Vanhustyön Keskusliiton teettämässä kyselytutkimuksessa. Naisten mielestä vanhuus alkaa 70-vuotiaana, miesten mielestä 66-vuotiaana. Ei lainkaan yllättävää, että miesten mielestä vanhuus alkaa aikaisemmin kuin naisten. Yllättävä tieto ei ole myöskään se, että vanhuus alkaa myöhemmin, mitä vanhempi vastaaja on.

Lähes neljäosa eli 23 % vastaajista on sitä mieltä, että vanhuus alkaa 50-60-vuotiaana. Tutkimuksessa oli mukana kaiken ikäisiä vastaajia, mikä ehkä selittää tuon aikaisen vanhenemisen.

Vain neljän prosentin mielestä vanhuus alkaa 81-90-vuotiaana. Itse kuulun tähän ryhmään. Olen vanha eli 65-vuotias mutta en vielä koe olevani vanhus. Mielestäni vanha- ja vanhus-sanojen käyttöä turhaan karsastetaan Suomessa. Vanhenemisesta puhutaan kiertoilmaisuksin sekä vältellään suoraa ja rehellistä puhetta.

49 % kokee itsensä todellista ikäänsä nuoremmaksi.

Moni ikääntynyt kertoo, ettei tunne itseään vanhaksi. Tutkimuksen mukaan peräti 62 prosenttia 66-75 -vuotiaista kokee itsensä todellisia ikävuosiaan nuoremmaksi. Kun ottaa huomioon kaikki  vastaajat kyseinen prosentti on 49.

Vaikka en pidä tulosta yllättävänä, silti ihmettelen, että vain 35 % kokee itsensä sen ikäiseksi kuin on. Kuulun itse tähän ryhmään. Olen pohdiskellut, miksi en tunne itseäni nuoremmaksi, vaikka moni muu tuntee. Minulla on elämänkokemusta ja perspektiiviä tarkastella tapahtumia, keho ei ole yhtä taipuisa kuin nuorena, kasvot ovat ryppyiset. Siinä muutama syy, miksi tunnen itseni sen ikäiseksi kuin olen. Vanhemmaksi en voi tuntea itseäni, koska en tiedä, millaista on olla vanhempi.

Vain pieni osa eli 13 % kokee itsensä todellista ikäänsä vanhemmaksi. He ovat useimmiten nuorempia kansalaisia.

33 % haluaa elää 100-vuotiaaksi.

Kolmasosa ihmisistä haluaa elää 100-vuotiaaksi. Ehkä-vastauksen antoi 36 % tutkimukseen osallistujista. Ikääntyneemmät vastaajat ja naiset haluavat harvemmin elää 100-vuotiaiksi kuin nuoremmat vastaajat ja miehet.

Melkein puolet on sitä mieltä, että iäkkäitä ihmisiä syrjitään.

Tutkimuksen mukaan melkein puolet (47 %) on sitä mieltä, että Suomessa syrjitään iäkkäitä ihmisiä. Eniten syrjintää tulee poliitikkojen taholta (62 %), sosiaalipalveluissa (56 %), terveyspalveluissa (50%) sekä työnantajien taholta (48 %).

Järkyttävää ja surullista on nähdä nelosella, vitosella ja kutosella alkavia syrjintään liittyviä prosenttilukuja. Miten on mahdollista, että yhteiskunnan asenneilmasto iäkkäitä ihmisiä kohtaan on päässyt näin huonoon jamaan?

17 % yli 55-vuotiaista on kiinnostunut yhteisöasumisesta.

Yhteisöasumisesta mahdollisena tulevaisuuden asumismuotona on kiinnostunut 17 % yli 55-vuotiaista suomalaisista. Kielteisen kannan asiassa ottaa 63 % ja viidennes ei osaa muodostaa kantaansa asiassa. Naiset (22 %) ovat kiinnostuneempia yhteisöasumisesta kuin miehet (12 %). Ero miesten ja naisten välillä on melko suuri.

Akateemisesti koulutetut ovat yhteisöasumisesta kiinnostuneempia kuin peruskoulutetut. Eniten asia kiinnostaa niitä, jotka ovat miettineet paljon asumistaan ikääntymisen näkökulmasta. Eri ikäryhmistä kiinnostus on suurinta 65-70 -vuotiaiden keskuudessa.

65 vuotta täyttäneiden influenssarokotuskattavuus on yli 60 % Siilinjärvellä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL rokotusrekisterin mukaan 65 vuotta täyttäneiden influenssarokotuskattavuus oli yli 60 % muutamassa kunnassa kaudella 2018-2019. Esimerkkinä mainittakoon Siilinjärvi 65,9 % ja Hamina 62,1 %. Helsingissä vastaava luku oli 47,5 %. Keski-Pohjanmaalla luku oli Helsinkiäkin alhaisempi. Mielenkiinnolla odotan, millaiselta influenssarokotuskattavuus näyttää koronan jälkimainingeissa.

Vain 6 000 kansalaista allekirjoitti vanhusneuvolapalvelu -kansalaisaloitteen.

Kannatusilmoitusten kerääminen päättyi 5.11.2022. Kansalaisaloite tarvitsee 50 000 allekirjoitusta, jotta se etenee eduskuntaan. Valtakunnallinen vanhusneuvolapalvelu -aloitteen allekirjoitti sähköisesti määräaikaan mennessä vain 6 147 ihmistä.

Olen todella pettynyt ja vielä kerran pettynyt. Eikö eläkeläisiä kiinnosta toimiva terveydenhuolto? Eikö ihmisiä innosta työelämän jälkeinen terveydenhuolto? Eivätkö ihmiset pidä vanhusneuvolapalvelua hyvänä ratkaisuna? Eivätkö he tienneet kansalaisaloitteesta? Epäonnistuttiinko kansalaisaloitteen markkinoinnissa?

Moni ikääntynyt tuskailee surkean terveydenhuollon keskellä. Eläkeikää lähestyvät työntekijät harmittelevat jo ennakkoon, kun työterveyshuolto ei ole käytettävissä eläkeaikana. Ihmiset ovat silti passiivisia vai eivätkö he välitä?

Tässä on muutama esimerkki vanhenemista koskettavista luvuista. Sanoja ja lukuja voisi toki käyttää huomattavasti monipuolisemmin, vain mielikuvitus on rajana. On kuvaamisen tavat mitkä hyvänsä, ensiarvoisen tärkeää on, jotta ikääntymiseen liittyvät asenteet saadaan käännettyä positiivisemmiksi kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Eduskuntavaaleissa kannattaa olla tarkkana ja äänestää ehdokasta, joka suhtautuu vanhenemiseen myönteisesti. Onkohan sellaisia ehdokkaita tarjolla? Suomi ei tarvitse yhtään enempää ikäsyrjiviä lakeja, päinvastoin voimassa olevia syrjiviä säädöksiä tulisi purkaa.

Lähdeluettelo:                                                       

Share