Pärnu vanhan naisen silmin

Yksi eläkeajan unelmistani on asua ulkomailla. Viro on kiinnostanut maana jo pitkään. Muutama vuosi sitten halusin töihin Viroon, mutta esihenkilö oli toista mieltä. Päädyin tuolloin Belgiaan. Viro jäi kuitenkin kummittelemaan mieleen. Kun viime syksynä tuli tilaisuus, niin suuntasin oitis osa-aikaiseksi asukkaaksi Pärnuun.

Pärnu on ihastuttanut persoonallisuudellaan. Pieniltä kaduilta ja kujilta löytää uutta kerta toisensa jälkeen. Olen elänyt lähes koko aikuisiän Helsingissä, joka on ollut minulle ainoa oikea ympäristö viime vuosiin asti. Mieli kumminkin muuttuu.

Listaan tässä joitakin asioita, jotka ovat plussaa pikkuruiselle merenrantakaupungille:

• Pärnu on sopivan kokoinen - noin 40 000 asukasta. Liikkeet ja palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Askeleita kertyy huomaamatta mittariin.
• Kaupunki on rauhallinen, ei ruuhkia, ei tungosta. Joku kuvasi kaupunkia uinuvaksi, etenkin talvella. Nautin nimenomaan rauhasta, mikä isossa kaupungissa asumisen jälkeen tuntuu huojentavalta.
• Julkinen liikenne toimii hyvin. Bussi Tallinnaan kulkee tunnin välein, matka kestää noin kaksi tuntia. Myös kaupungin sisäinen bussiverkosto on hyvä.
• Kaupunki on tasainen. Korkeita mäkiä ei ole. Pärnun korkein kumpare on Munamäen puisto, noin 10 metriä. Kävely ja pyöräily luonnistuvat hyvin.
• Pärnun keskusta sijaitsee meren ja joen välissä. Upea meri on plussaa kaupungille.
• Kaupungin miellyttävyyttä lisäävät iki-ihanat puistot, joissa on lukuisia istuinpenkkejä. Puut ovat niin vehmaita, että niiden alle voi mennä suojaan sateella. Puistoja hoidetaan hyvin, kulkuväylistä pidetään huolta talvellakin. Kesällä voi ihailla värikästä kukkaloistoa, joulunaikaan upeaa valaistusta.
• Kaupungissa on useita ravintoloita ja kahviloita, jotka ovat superviihtyisiä. Ne ovat persoonallisia ja suht pieniä. Ketjukahvilat loistavat poissaolollaan.
• Kulttuuritarjonta on vilkasta ja tasokasta.
• Talvi Pärnussa on lyhyempi kuin Helsingissä. Talvella 2022 lunta oli vähemmän kuin Suomen pääkaupungissa. Keskustan kadut pidetään hyvässä kunnossa.
• Virossa suositaan perinteisiä raaka-aineita kuten punajuurta, maksaa, mustaherukkaa, kirsikkaa, raparperia, kurpitsaa enemmän kuin Suomessa. Perunan ystävää ilahduttaa sen monipuolinen käyttö.
• Englannin kielellä pärjää hyvin, jollei hallitse eestin kieltä. Ympäristö tosin motivoi opettelemaan paikallista kieltä.
• Suomi on lähellä, silti tietää asuvansa ulkomailla.
• Jos haluaa tavata perhettä ja ystäviä, niin kotimaahan on helppo matkustaa. Ystävien on kätevä tulla Pärnuun tai voi sopia treffit, vaikka Tallinnaan.
• Viroon sopeutuminen on niin mutkatonta kuin vieraaseen kulttuuriin mukautuminen ylipäätään voi olla. Erot maiden välillä tuovata elämiseen sopivasti uutta ja ripauksen seikkailua.
• Etäyhteydet ja digitalisaatio helpottavat arjen hallintaa, kun yhteyttä voi pitää ja asioita hoitaa mistä maailmankolkasta tahansa.
• Viro ei kokonaisuutena ole parempi eikä huonompi valtio kuin Suomi. Tässä elämänvaiheessa Viro on minulle sopivampi maa kuin Suomi.
• Pärnussa toimii aktiivinen Pärnun Suomi-Seura, josta voi halutessaan löytää suomenkielistä juttuseuraa ja tekimistä.